..eli kokemuksia Naim Mu-so:sta ja Mu-so Qb:stä
Jos olet parin viime vuoden aikana vieraillut konserteissamme Hahkialan Kartanossa, on huomiosi saattanut kiinnittyä Kartanolla kuuluvaan taustamusiikkiin ja mahdollisesti myös musiikin lähteisiin.
Olemme tehneet muutaman vuoden ajan markkinointiyhteistyötä perinteikkään kuvan- ja äänentoistolaitteita maahan tuovan ja myyvän Kruunuradion kanssa.
Konkreettisin esimerkki yhteistyöstämme on ollut Naim Mu-so -laitteiden esilläolo Hahkialassa Hauhon musiikkijuhlien konserttien yhteydessä.
***
En pidä itseäni varsinaisesti hifiharrastajana, mutta ammattini takia käytän toki paljon erilaisia äänentoistolaitteita. Olen luonnollisesti kiinnostunut kuulemaan musiikkia mahdollisimman hyvin esitettynä – ja mieluusti myös mahdollisimman häiriöttömästi ja luonnollisesti toistettuna.
Kokemukseni näistä artikkelin laitteista ovat tähän asti rajoittuneet niihin muutamiin päiviin kun ne ovat festivaalillamme olleet esillä – ja tarkemmin ottaen lähinnä niiden käyttöönottoon ja toistettavan musiikin hallintaan.
Varsinainen syvempi tutustuminen ja varsinkin kuunteleminen on ollut vähäisempää – kuten ehkä voitte ymmärtää. Varsinkin jos olette olleet paikalla näkemässä meitä harppomassa paikasta toiseen hikipisaroita kuivaillen.
Ajattelin siis jo viime kesän festivaalin aikana että olisi hauskaa perehtyä tähän aiheeseen hieman paremmalla ajalla ja samalla kirjoittaa pieni teksti myös yleisömme luettavaksi. Valitettavasti en keksinyt riittävän hyvää tekosyytä omien laitteiden hankinnalle (kotonamme on jo vähintäänkin riittävä määrä erilaisia äänentoistolaitteita…) mutta kun hieman rauhallisempi viikko kalenteriin nyt sattui, sain Kruunuradiosta kaksi painavaa laatikkoa testattavakseni.
Monihuonekaiutin, bluetooth-speaker, musiikkikeskus… eli siis mikä?
Ensiksi on ehkä hyvä vähän selvittää, mistä onkaan kyse.
Mu-so -laitteiden yhteydessä puhutaan esim.
”monihuonekaiuttimista”
”langattomista musiikkikeskuksista”
”all-in-one -laitteista”
Tässä termejä jotka eivät välttämättä sano kaikille meistä kovinkaan paljon. Englanninkielisellä sivustolla vastaan tullut ”bluetooth-speaker” saattaa olla arkisin termi, mutta siitä taas tulee itselleni vahva assosiaatio ylikansallisen elektroniikkahalpahallin mainoslehteen – eikä se tee todellakaan oikeutta näille laitteille.
Naim Mu-so tai Naim Mu-so Qb siis pitää sisällään kaiken tarvittavan, eli kaiuttimet, vahvistimet niitä ohjaamaan sekä myös ohjelmalähteitä (internet-radio, Spotify, Tidal) ja liitännät ulkoisille lähteille (esim. cd-soitin). Jotta laitteiden kaikki ominaisuudet saadaan käyttöön, tarvitaan kuitenkin internet-yhteys (wifi tai lan) sekä älypuhelin tai tabletti (Android tai iOS/Apple)
Testissäni oli laiteperheen kaksi jäsentä, Mu-so ja hieman erikokoinen ja -muotoinen Mu-so Qb.
Laitteiden käyttäminen ja ominaisuudet ovat identtisiä, eroa on koossa ja muotoilussa sekä hieman tekniikassa ja sitä myöden myös itse äänessä.
Paketit auki – Mu-so:n käyttöönotto
Kun kyse on tällaisesta kaiken tekniikan sisältävästä laitteesta, käyttöönotto on mukavaa kun ei tarvitse juurikaan johtoja vedellä – riittää että kytkee ns. ”töpselin seinään”. On kuitenkin sanottava, että johtosulkeisten sijaan nykytekniikka tuo mukanaan hieman muita haasteita, mitä varten on hyvä varata hieman aikaa ja aivokapasiteettia ensimmäisen käyttöönoton yhteydessä.
Jotta Mu-so saadaan toimimaan, tarvitaan sovellus millä laitetta ohjataan. Sen voi ladata kännykkään tai tablettiin oman käyttöjärjestelmän sovelluskaupasta ilmaiseksi. Lisäksi on hyvä palauttaa mieleen tai kaivaa esiin oman kotiverkon nimi ja salasana, niitäkin tarvitaan kohta.
Kun ”Naim”-sovelluksen käynnistää, se opastaa varsin selkeästi laitteen käyttöönotossa kotelon sivussa vilkkuvan pienen värivalon avulla. Periaatteen ymmärtämisestä on ehkä kuitenkin hyötyä, vaikka sovelluksen ohjeistus onkin selkeää:
Laite muodostaa käyttöön otettaessa oman wifi-verkon mihin sovellus neuvoo ottamaan yhteyden;
eli puhelimen tai tabletin wifi-valikosta käydään valitsemassa yhteydeksi ”MuSo”-alkuinen verkko mikä on listaan ilmestynyt.
Kun ohjaava puhelin/tabletti on yhteydessä tätä kautta laitteeseen, sovellus opastaa eteenpäin ja seuraavaksi ”opetetaan” Mu-so:lle oman kotiverkon nimi ja salasana – mihin se tämän jälkeen ottaa yhteyden ja on periaatteessa käyttövalmis.
Tässä kohtaa on hyvä mainita, että vaikka itse laitteet ovatkin hyvin helppokäyttöisiä niin asennusvaiheessa kännykän tai tabletin käyttörutiinista on hyötyä jotta esim. osaa kesken asennusta käydä vaihtelemassa wifi-asetuksia.
Toisaalta – Mu-so:n saa kytkettyä myös perinteisellä lan-kaapelilla, jolloin tämän vaiheen voi jättää välistä. Kaapelikytkentä kotiverkkoon saattaa myös olla muutenkin hyvä vaihtoehto kun ottaa huomioon esim. kerrostaloissa muiden wifi-verkkojen aiheuttamat mahdolliset häiriöt.
Kun tiedot omasta kotiverkosta on opetettu Mu-so:lle, palautetaan puhelin/tabletti jälleen asetuksista omaan wifi-verkkoon ja sovelluksen pitäisikin tämän jälkeen löytää uusi ”huone”.
Tämäkin periaate on hyvä heti aluksi tiedostaa: laite on ”rooms”-otsikon alla ja sen nimeksi voi listasta valita esim. ”living room” tms. tai vaihtaa nimeksi suoraan vaikkapa ”keittiö”.
Kun myöhemmin lisätään toinen testissä oleva laite saman sovelluksen avulla, on aloitusnäkymässä näkyvillä siis kaksi laitetta/”huonetta” – vaikkapa ”olkkari” ja ”keittiö”
Nyt voidaankin sitten kokeilla laitteen ääniominaisuuksia ensimmäisen kerran valitsemalla laite ”huoneista” ja sen jälkeen avautuvasta näkymästä äänilähteeksi vaikkapa ”Naim Radio”.
Tämä radioasemien ensimmäinen oletuspikavalinta tarjoaa laadukkaana streamina Naim Recordsin tuotantoa.
Nyt kun musiikki soi, voi asetuksia käydä vielä vilkaisemassa ja määrittää esim. laitteen paikan huoneessa (jos sijoituspaikka on aivan seinän vieressä, osaa laite hieman kompensoida aiheutuvia akustisia ilmiöitä) ja vaikkapa valaistusasetuksia.
Kannattaa myös määrittää laitteen maksimivolyymi aluksi vaikkapa puoleen väliin niin tyylikästä volume-säädintä vahingossa ronskimminkin pyöräyttämällä ei riko korviaan tai herätä naapureita. (pienemmässä Mu-so Qb:ssäkin on nimittäin 300W tehoa, joten ääntä tarvittaessa lähtee)
Muita äänenvärisäätöjä laite ei juuri tarjoakaan, ainoastaan ”loudness”-optio löytyy.
Naim lähtee siis siitä, että he säätävät äänenvärin filosofiansa mukaan parhaaksi mahdolliseksi, eikä käyttäjää päästetä muokkailemaan säätöjä enää.
Sovelluksen näkymä.
Valinnanvaraa
Sovelluksen valikossa näkyvät eri äänilähteet sekä esiasennetut radiokanavat mistä voi valita toistettavaa musiikkia.
iRadio – tästä pääsee etsimään netissä olevia radiokanavia – eli saatavilla on siis suunnilleen koko maailman tarjonta.
UPnP– mikäli kotiverkossasi on kovalevyllä musiikkitiedostoja, niitä voi kuunnella tästä.
USB/iPod – tästä pääsee käsiksi tikulla oleviin musiikkitiedostoihin ja myös ”vanhanaikaista” iPodia pystyy usb-kaapelin kautta kuuntelemaan ja ohjaamaankin.
Eli nekin kokoelmat saa hyvin käyttöön.
Bluetooth – lienee arkipäivää, eli kännykältä voi toistaa esim. podcasteja, Spotify-musiikkia tms.
Spotify – kannattaa kuitenkin kuunnella tätä kautta niin laite hoitaa musiikin toistamisen suoraan ilman bluetooth-yhteyden rajoitteita. Tätä kautta päästään Spotifyn omaan sovellukseen valitsemaan musiikkia joka sitten toistetaan Mu-son kautta.
Tidal – vastaava kuin Spotify, mutta tarjoaa vielä laadukkaampaa cd-tasoista streamia.
Analogue – 3.5mm sisäänmeno.
Digital – vastaava digitaalinen liitäntä.
Näitä ohjelmalähteitä voi mukavasti nimetä halutessaan kuvaavammilla otsikoilla ja myös poistaa näkyvistä tarpeettomia äänilähteitä.
(Ja mainitaan vielä että Apple-laitteella ohjatessa taitaa tuonne listaan ilmaantua myös ”Apple Music”-optio)
Tarkennetaan myös vielä varmuudeksi, että näitä streaming-palveluja käytettäessä tulee olla myös olemassa oleva käyttäjätili palveluun.
Radion pikavalintoihin mahtuu viisi suosikkia, mitä voi vaihtaa myös itse laitteen ”radio”-painikkeesta painallus kerrallaan. Lisääkin suosikkiasemia mahtuu listaan tallentamaan, mutta ainoastaan nuo ensimmäiset voi valita laitteesta käsin. Myös muiden ohjelmalähteiden vaihto onnistuu kuunnellessa laitteen tyylikkäästä ohjauspyörästä kyseistä painiketta napauttamalla.
Tästä ohjauspyörästä hoituu moni asia
Toinenkin laatikko auki
Olisin ollut tyytyväinen jo siihen että pääsen testaamaan rauhassa pienempää Mu-so Qb:tä, mutta sain siis myös toisen laitteen mukaani.
Ajatuksena oli kokeilla monihuonekäyttöä ja vertailla laitteita myös hieman keskenään.
Isoveli Mu-so on kookkaampi ja muotoilultaan erilainen, enemmän perinteisen ”stereolaitteen” näköinen mielestäni. Tekniset eroavaisuudet liittyvät lähinnä kaiutinelementteihin ja tehoon – niitä ja muita teknisiä speksejä voi tutkailla esim. Naim Audio:n sivuilta, parempi että en nolaa itseäni epätäsmällisellä referoinnilla.
Sen verran uskallan numeroarvojakin mainita, että jo laitteiden paino paljastaa että ollaan tekemisissä laadun kanssa. Mu-so painaa 13kg ja Qb:kin 5.6kg. Paino ja äänenlaatu selittyykin osin sillä että jokaisella kaiutinelementillä on oma vahvistimensa. Kuparikäämiä siis riittänee näissä laatikoissa.
Valitettavasti aikatauluni ei kuitenkaan sallinut varsinaista äänenlaadun vertailua. Täytyy poiketa vielä toiste Kruununhaassa keskittymässä mahdollisiin eroihin.
Sen verran voi toki todeta, että suurempi Mu-so soi vielä asteen paremmin ja olisi pidemmän kaiuttimien välisen etäisyyden ansiosta ehkä oma valintani varsinaiseksi kodin musiikkikeskukseksi.
***
Nyt kun festivaalien aikana kiireessä opittu käyttöönottorutiini on lämmitetty, on toisen laitteen käyttöönotto jo varsin helpon tuntuista.
Monihuonetoiminto saadaan käyttöön niin, että sovelluksen symbolista valitaan soivan laitteen lisäksi toinen laitteen painike, jolloin näkyviin tulee kolme voimakkuussäätöä; kummankin erillisen laitteen omat sekä koko ryhmän ”master”-voimakkuus.
Monihuoneäänentoiston etu tulee nopeasti esille kun keittiössä ja olohuoneessa soi sama musiikki. Kuuluvuus on hyvä joka paikassa ja äänenvoimakkuutta voi pitää hyvin alhaisena kun etäisyys äänilähteeseen lyhenee. Näin kerrostaloasukkaana tätä piirrettä uskoisin naapureidenkin arvostavan. Varsinaista hifikuuntelua varten kannattaa sitten keskittyä vaan yhteen laitteeseen sopivalla etäisyydellä.
Tähän aiheeseen liittyen: jos paikka ei ole vielä tuttu, niin kannattaa muuten käydä tutustumassa G Livelab – klubiin Helsingissä. Siellä tätä ajatusta hyvästä äänentoistosta ja kohtuullisesta äänenvoimakkuudesta toteutetaan mainiosti!
Huomaamattani olen jo ennen tätä testiviikkoa alkanut myös kaipaamaan monihuonetoistoa; kun esim. kuuntelee internet-radion kautta jotakin konserttia vaikkapa kokkaillessa niin tuntuu vaivalloiselta vaihtaa bluetooth-yhteys toiseen laitteeseen olohuoneessa sinne siirryttäessä.
(Naurettavan pieni juttu, tiedän – mutta tekniikan kehittyessä alkaa keksiä aina uusia tarpeita kun mahdollisuuksiakin tulee lisää.)
Mu-so:n tyyppisellä järjestelmällä voi helposti vaan napsauttaa toisessa huoneessa sijaitsevan laitteen mukaan toistamaan menossa olevaa ohjelmaa ilman katkoja.
Mittakaavaa hedelmistä
Yhteenvetoa
Mainitsin alussa että tarvetta uusien äänentoistolaitteiden hankintaan ei tällä hetkellä ole. Niinpä siis hiukan haikein mielin palautin testilaitteet Kruununhakaan viikon koekäytön jälkeen.
Vaikka kotona on kohtuullisen laadukasta ääntä saatavilla tälläkin hetkellä, tiettyä arkikäytön helppoutta jäin kyllä hyvän äänenlaadun lisäksi kaipaamaan.
Itse löysin muutamia vuosia sitten internet-radioasemien huikean tarjonnan ja näillä laitteilla esim. BBC Proms -konserttisarjan kesäinen kuunteleminen olisi todella vaivatonta. Lisäksi esim. World Concert Hall-sivustolta löytyy mainio valikoima päivittäin lähetettäviä konserttitaltiointeja. Olen varsin huono valitsemaan hyllystä levyä, mutta live-konsertti esim. Pariisista tai Berliinistä innostaa heti eri tavalla kuuntelemaan.
Samoin laadukas radiokanava, olipa kyseessä sitten ”Klassisen musiikin kanava New Yorkista” tai ”Soundtrack for your Stylish, Mysterious, Dangerous Life” tuo kuultavaksi uutta ja kiinnostavaa musiikkia. Ja kuten sanottu, asemat ja genret eivät tarjonnasta lopu.
Sen verran muuten pitää kritisoida, että Naim:in sovelluksen radioasemahaku ei ole ihan toimivin mahdollinen. Jos esimerkiksi haluaa hakea tuota edellä mainittua SomaFM-asemaa, pitää tietää missä maassa se sijaitsee.
No – saahan sen netistä selvitettyä, että pitää suunnistaa valikoissa ”USA”→ ”California”→ ”all genres” – mutta toivotaan että päivitykset parantavat tätä käytettävyyttä ja mahdollistavat haun esim. pelkällä nimen osalla.
Myös kotimaisten – paikallistenkin – asemien kuuntelu onnistuu helposti eikä kohinoista tarvitse välittää. (Pitääkin ryhtyä talvikauden aikana seurailemaan säännöllisemmin festivaalikaupunkimme uutisia Yle Hämeenlinnan kautta)
Kotimaista tarjontaa – ilman kohinoita.
Naim Mu-sot ovat mielestäni erittäin kiinnostavia laitteita ja jos olisin tyhjästä kehittelemässä itselleni äänentoistoa, olisi näissä oivallinen vaihtoehto. Kokemuksen perusteella tuntuu siltä että klassisen musiikin ystävissä on paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneempia kuultavasta musiikista ja esitysten elävyydestä kuin itse teknologiasta mikä kokemuksen välittää.
Tiedän henkilöitä jotka pystyvät nauttimaan musiikista huonosta matkaradiostakin – itselläni tulee kuitenkin raja vastaan tietyssä pisteessä; jos äänenlaatu on huono – olen mieluummin kuuntelematta.
Mu-so:t ovat helppo tapa saada erittäin hyvä äänentoisto kotiin varsin tyylikkäässä muodossa kaiken lisäksi. Voisin siis kuvitella että klassisen musiikin yleisön keskuudessa saattaisi tälläistä laatutuotetta kohtaan olla kiinnostusta. Kaikki tarvittava tulee yhdessä paketissa ja asennusvaiheen jälkeen erilaisten kiinnostavien sisältöjen kuuntelu on todella vaivatonta ja äänenlaatu laitteiden kokoon nähden uskomattoman hieno.
Kaiutinkaapeleita ei tarvitse vetää lattialle lojumaan ja itse laitekin maastoutuu tarvittaessa varsin hyvin herättämättä liikaa huomiota.
Mu-so keskellä huonetta.
Digitaaliset ohjelmalähteet, eli nettiradiot ja streaming-palvelut tarjoavat jo aivan riittävästi kuunneltavaa ja liitännät tarjoavat mahdollisuuden jatkaa cd- ja vinyylilevyistäkin nauttimista. (vinyylisoittimen kaveriksi tarvitaan kuitenkin pieni esivahvistin-rasia, kuten useimpien muidenkin nykyvahvistimien kanssa)
Kännykän tai tabletin kautta on helppo napauttaa musiikki hetkessä soimaan tai ohjelmoida herätys vaikkapa BBC Radio3:n säveliin. Itselläni tuli selkeästi kuunneltua enemmän musiikkia näinä päivinä kun laitteita kokeilin, enkä laskisi lainkaan tätä kaikkea lisäystä tämän artikkelin valmisteluun liittyväksi.
Kun yhtälössä on mukana varsinainen toistolaite, internet-yhteys, wlan-tukiasema ja vielä ohjaava sovellus, ei pieniltä ”tiimalasi”-hetkiltäkään voinut välttyä. Eli sovellus jäi hetkeksi etsimään laitetta tai jonkin streamin avautuminen kesti pidempään kuin normaalisti. Tämä kuitenkin tuntuu olevan nykypäivää langattomien verkkojen ollessa kyseessä ja varsinkin kerrostaloympäristössä missä wlan-verkot toimivat osin päällekkäin.
Kaikki tilanteet kuitenkin ratkesivat itsestään, viimeistään napsauttamalla virrat päälle ja pois tai kytkeytymällä tabletilla hetkeksi irti wifistä. Näitäkin pikku mietintähetkiä pystyisi käsittääkseni vähentämään tekemällä asennuksen yhteydessä myös kotiverkkoon muutamia lisäasetuksia.
Näin kesämökkiläisenä näin heti myös mahdollisuuden pienemmän Mu-so Qb:n kohdalla; se olisi melko helppo napata laatikossaan kesäkaudeksi mökille iltojen iloksi. Edes verkkoa ei välttämättä tarvittaisi jos käyttäisi laitetta pelkkänä bluetooth-kaiuttimena. Tosin, 4g-mokkulat alkavat kai hiljalleen kuulua jo monen kesäasunnon varustukseen.
(Löysin muuten netistä myös maininnan, että internet-yhteyskään ei ole tietyille toiminnoille välttämätön: Halutessaan voisi siis siirtää koko cd-kokoelmansa verkkolevylle minkä sitten nappaisi mukaan mökille ja vaikka vanhalla wlan-tukiasemalla reitittäisi Mu-so:n toistettavaksi langattomasti tai kaapelilla.)
Laitteiden hinnat ovat tuhannen euron molemmin puolin (Mu-so 1.199€ ja Mu-so Qb 799€) ja kuten jo laitteiden ulkonäöstä ja viimeistelystä sekä painosta voi arvata hintaakaan tietämättä että ihan markettitavarasta ei ole kyse.
Itse olen iän karttuessa enemmän ja enemmän alkanut arvostaa niitä hetkiä kun on voinut todeta tehneensä hyvän hankinnan – joka on lisäksi kestänyt vuosia ja jonka laadusta voi nauttia päivittäin.
Jos siis joka päivä vaikkapa seuraavan kymmenen vuoden ajan voi iloita hyvästä äänestä, en pitäisi hintaa pahana – vaikka ei itseään hifi-ihmiseksi laskisikaan. Kruunuradion mukaan Naim:illa ajatellaan myös laitteiden elinkaarta – eli niiden huoltaminen ja mahdollinen korjaaminen on mahdollista. Kertakäyttökulttuurin aikakautenamme ei niinkään itsestäänselvä asia.
Jos taas ruokahalu alkaakin kasvaa syödessä, niin tämän tason laitteilla on kysyntää ja markkinoita myös käytettynä – uskoakseni myös tulevaisuudessa. Tämäkin on hyvä ottaa huomioon aikana jolloin keskiverto elektroniikkaostos muuttuu parissa vuodessa ongelmajätteeksi jolle on vaikea löytää muuta sijoituspaikkaa kun SER-keräys.
Tai tietysti meillä mökki-ihmisillä on aina vaihtoehto siirtää halpalaite kesäasunnon täytteeksi kuvaputkitelevisioiden ja videonauhureiden rinnalle…
Naim Mu-so -laitteita tuo maahan ja myy Kruunuradio Helsingissä – jos päädyt asioimaan heidän kanssaan niin voit kertoa terveiset Hauhon musiikkijuhlilta!
Muut jälleenmyyjät löydät myös heidän sivuiltaan.
Syyspimeyden keskeltä terveisin,
Mikko
Kuten alussa mainittiin, Hauhon musiikkijuhlat tekee yhteistyötä Kruunuradion kanssa.
Tämä blogiteksti on kuitenkin omasta aloitteestamme kirjoitettu, sen ei ole tarkoitus toimia mainoksena emmekä saa sen julkaisemisesta korvausta.
