Esiintyjät – Hauhon musiikkijuhlat

Esiintyjät

Iidamari Ahonen

viulu,
Hauhon musiikkijuhlien "Nuori Taiteilija 2019"

Vuonna 2003 syntynyt Iidamari Ahonen aloitti viuluopintonsa Nikolai Fadeevin oppilaana. Nykyään hän opiskelee Helsingin Konservatoriossa Petri Aarnion johdolla.

Iidamari on osallistunut menestyksekkäästi lukuisiin viulukilpailuihin, joista mainittakoon kolmas sija Concours Grumiaux v. 2015 ja ensimmäinen sija Juhani Heinonen-viulukilpailussa v. 2019. Hän on soittanut eri orkestereiden solistina ja ollut Tampere-filharmonian v.2014 ja Radion Sinfoniaorkesterin v.2016 Nuori Solisti. Iidamari on ottanut osaa monille mestarikursseille Suomessa ja ulkomailla opettajinaan mm. Jan Repko ja Per Enokkson. Vuonna 2018 hän esiintyi Quattro Corde festivaalilla Ravennassa, Italiassa.

Iidamari soittaa OP Ryhmän Taidesäätiön Pierre & Hippolyte Silvestre-viulua vuodelta 1843.


Emil Holmström

piano

Pianisti Emil Holmström on tullut tunnetuksi musiikin moniottelijana. Häntä voi kuulla mitä erilaisimmissa yhteyksissä isoista orkestereista kamarimusisoinnin kautta hämäriin UG-iltamiin. Toiminnallaan hän haluaa nostaa kiinnostusta tyylikausien ilmiöihin suhteessa musiikkiin sekä erityisesti avantgardismiin kautta aikojen, on se Ferrucio Busonia, Wienin toista koulua tai vaikka Beethovenia. Häntä ohjaa tietoisuus siitä, että mikään traditio ei pysy hengissä ellei sitä taukoamatta arvioi uudelleen ja pyri luomaan uutta. Holmströmin muusikkouteen on suuresti vaikuttanut toiminta Uusinta Ensemblessä sekä elektroakustiseen musiikkiin keskittyvässä yhtyeessä defunensemble. Hän on myös tuttu kasvo Avanti!:ssa.

Holmström on valmistunut Sibelius-Akatemiasta, jossa hän opiskeli pianonsoittoa Erik T. Tawaststjernan, sävellystä Veli-Matti Puumalan ja satsioppia Olli Väisälän oppilaana. Lisäksi hän on täydentänyt opintojaan Pariisissa Marie-Françoise Bucquet’n johdolla.

Holmström on esiintynyt solistina, kamarimuusikkona ja liedpianistina ympäri Eurooppaa, Amerikoissa, Japanissa ja Australiassa. Hän on esiintynyt mm. RSO:n, Lapin kamariorkesterin ja Sinfonia Lahden solistina, figuroi tiuhaan suomalaisilla festivaaleilla ja konserttisarjoissa sekä pyörittää pitkäaikaisten kamarimusiikkipartnereidensa Markus Hohdin ja Eriikka Maalismaan kanssa Ristiveto-kollektiivia, joka keskittyy esittämään 1800-luvun lopun musiikkia periodisoittimin. Tällä hetkellä heillä on erityisesti työn alla Brahmsin ja Schumannin kamarimusiikki sekä Mozartin viulusonaatit.

Uuden musiikin esittäminen on merkittävä osa Holmströmin toimintaa: hän on tilannut teoksia nuorilta säveltäjiltä sekä kantaesittänyt kymmeniä teoksia. Hän on nauhoittanut Yleisradiolle ja Alba Recordsille sekä tehnyt ensilevytykset mm. Veli-Matti Puumalan teoksesta Hommages Fugitifs ja Magnus Lindbergin teoksesta Sonatas. Yhtyeidensä kautta hän on päätynyt esiintymään uuden musiikin keskuksiin, viime kaudella mm. Matthias Pintscherin profiilikonserttiin Hampurin Elbphilharmonie'hin yhdessä Luzernin festivaalin alumnien kanssa.

Tällä hetkellä Holmström nauttii valtion 5-vuotista taiteilija-apurahaa. Suomen Kulttuurirahasto ja Wihurin rahasto on ovat myös tukeneet Holmströmin toimintaa.

www.emilholmstrom.com

Mikko Ivars

sello

Mikko Ivars opiskeli Sibelius-Akatemiassa Martti Rousin johdolla ja täydensi opintojaan mm. Arto Noraksen, Boris Pergamenchikowin, Ralph Kirshbaumin sekä Truls Mørkin mestarikursseilla.

Omien konserttiensa lisäksi Ivars on tehnyt levytyksiä sekä radionauhoituksia eri kamariyhtyeiden jäsenenä. Kamarimuusikkona hän on myös esiintynyt tärkeimmillä suomalaisilla musiikkijuhlilla, useimmissa Euroopan maissa sekä Venäjällä, Turkissa, Meksikossa, USA:ssa ja Japanissa. Ammattilaisura orkesterimuusikkona alkoi Suomen kansallisoopperan orkesterissa vuonna 1996 ja vuodesta 2003 lähtien Ivars on työskennellyt Radion sinfoniaorkesterissa. Hän on myös Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesterin soolosellisti ja musisoi ahkerasti Avanti!:n riveissä. Myös solistikokemusta on kertynyt edellä vuosien varrella silloin tällöin.

Ivars on perustanut Hauhon musiikkijuhlat ja toimii tapahtuman taiteellisena johtajana.

Kuva: Jaakko Paarvala


Olli Kilpiö

alttoviulu

"Ollessani 7-vuotias kysyivät vanhempani viekkaasti minulta, haluaisinko opiskella musiikkiopistossa kotikaupungissani Hyvinkäällä. Koska opettajaperheen kodissa luonnollisesti oli piano, vastasin sen kummempia harkitsematta, että juu; pianoa, ilman muuta. Tuohon aikaan Hyvinkään musiikkiopiston rehtori Pentti Raitio päätti valintakoe- esityksen perusteella mitä instrumenttia kunkin pienokaisen tuli opistossa opiskella ja sain käteeni toiveistani poiketen viulun. Tämä oli lopulta onnenpotku minulle, sillä viulun varressa pääsin jo hyvin varhaisessa vaiheessa osallistumaan yhteismusisointiin, joka mielestäni on inhimillisen kommunikaation korkein taso ja pianistina olisin todennäköisesti jäänyt moisesta toiminnasta aluksi paitsi. Seitsemän vuoden viuluopintojen jälkeen päätti rehtori Raitio puolestani, että minun oli aika vaihtaa alttoviuluun. Tässä vaiheessa olin jo päättänyt aloittaa urani ammattimuusikon kapean, mutta loputtoman pitkän leivän parissa.

Alttoviulunsoittoa opiskelin ensin Hyvinkään musiikkiopistossa Veikko Kososen avustuksella. Neljän vuoden yhteistyön jälkeen päätin pyrkiä Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle, jonne pääsinkin ystäväni Mikko Ivarsin avustuksella; soitimme nimittäin pääsykokeissa Beethovenin duon alttoviululle ja sellolle.

Sibelius-Akatemiassa soitin paljon kamarimusiikkia ja osallistuin kaikkiin mahdollisiin yhteissoitantoprojekteihin joihin vain ehdin, lisäksi työskentelin jo tuolloin avustajana kaikissa pääkaupunkiseudun orkestereissa. Alttoviulunsoittoa minulle opettivat ensin Matti Hirvikangas ja sittemmin Teemu Kupiainen, jonka johdolla suoritin diplomitutkintoni keväällä 1995 erinomaisin arvosanoin.

Vaikka aikani Sibelius- Akatemiassa olikin aika ajoin vain verorahoilla kustannettua nuorten aikuisten päivähoitoa (valmistuin musiikin maisteriksi vasta keväällä 2008), oli se kuitenkin tärkeää aikaa oman henkisen ja taiteellisen kehitykseni kannalta.

Myöhempinä vuosina opiskelin alttoviulunsoittoa lukuisilla mestarikursseilla korkealuokkaisten alttoviulistien avustuksella (Rainer Moog, Thomas Riebl, Hariolf Schlichtig), sain paikan Radion sinfoniaorkesterista (1998) ja opiskelin Kölnin musiikkikorkeakoulussa Rainer Moogin johdolla (1998–2000)."

Olli Kilpiö on perustanut Hauhon musiikkijuhlat ja toimii tapahtuman taiteellisena johtajana. Vuonna 2011 Kilpiölle myönnettiin Hämeenlinnan kaupungin kulttuuripalkinto.


Olli Leppäniemi

klarinetti

Olli Leppäniemi on opiskellut klarinetinsoittoa Sibelius-Akatemiassa, Norjan Musiikkikorkeakoulussa ja Etelä-Kalifornian yliopistossa. Hän voitti kansainvälisen Carl Nielsen-kilpailun 2009 ja on sen jälkeen esiintynyt solistina BBC Scottish Symphonyssa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Tapiola Sinfoniettassa, Tanskan Radion Sinfoniaorkesterissa, Norrlandsoperan orkesterissa sekä Kööpenhaminan Tivolin ja Odensen sinfoniaorkestereissa.

Nykyisin Leppäniemi työskentelee Tapiola Sinfoniettassa klarinetin äänenjohtajana. Hän on toiminut samassa tehtävässä myös Turun filharmonisessa orkesterissa, Tanskan Radion Sinfoniaorkesterissa, Bergenin Filharmonikoissa sekä Sinfonia Lahdessa. Hän esiintyy usein myös Lontoon Philharmonia Orkesterin ja Australian kamariorkesterin riveissä. Vuonna 2011 Leppäniemi sai Tanskassa Vuoden muusikko-palkinnon. Orkesterityönsä ohella Olli Leppäniemi toimii tuntiopettajana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa

.

Leppäniemen instrumentti on Buffet Crampon-klarinetti.


Eriikka Maalismaa

viulu

Eriikka Maalismaa on viulisti. Hän järjestää mm. Klassinen Hietsu -sarjaa ja Ristiveto-festivaalia, ja soittaa Avanti!ssa, Jousia Ensemblessä, Tristero-pianotriossa ja lukuisissa muissa yhtyeissä.

Eriikka on toiminut erinäisten orkesterien konserttimestarina ja äänenjohtajana (mm. Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Australian Chamber Orchestra, BBC Symphony Orchestra) ja rakastaa kamarimuusikon, organisaattorin ja sekatyöläisen rooliaan. Tällä hetkellä Eriikkaa kiinnostaa erityisesti yhteistyö elävien säveltäjien kanssa, ja hän onkin tilannut jo kourallisen kappaleita itselleen suomalaisilta tekijöiltä.

Vuonna 2019 ilmestyi lämpimän vastaanoton saanut levy, jolla Eriikka soittaa pianisti Emil Holmströmin kanssa kaikki Robert Schumannin viulusonaatit periodisoittimilla.

Kuva: Maarit Kytöharju

www.eriikkamaalismaa.com

Riitta-Liisa Ristiluoma

alttoviulu

Vihdin Nummelasta kotoisin olevaa Riitta-Liisa Ristiluomaa ei pienenä viululäksyt kiinnostaneet. Jotta pikkuviulistin soittoharrastus olisi kuitenkin säilynyt, annettiin yhdeksänvuotiaalle Riitta-Liisalle käsiinsä alttoviulu. Puuhastelu jatkui sittemmin Sibelius-Akatemiassa Jouko Mansneruksen opissa sekä Kölnin musiikkikorkeakoulussa prof. Rainer Moogin luokalla. Maisterin paperien lisäksi Sibelius-Akatemiasta on kertynyt barokkialttoviuluopintoja Kreeta-Maria Kentalan johdolla. Ristiluoma on aktiivisesti esiintynyt kamarimuusikkona mm. Kuhmon kamarimusiikissa, Crusell-viikolla, Hauhon musiikkijuhlilla ja Rauma Festivossa. Vuonna 1989 Vihdin Viuluviikareista alkanut orkesterimuusikon ura on vienyt mm. Helsingin kaupunginorkesterin, Tapiola Sinfonietan ja Radion sinfoniaorkesterin riveihin, nykyään Ristiluoma toimii Suomen Kansallisoopperan orkesterin sooloalttoviulistina. Montun pimennon ulkopuolella häntä voi myös nähdä mm. Virtuosi di Kuhmon, Avanti!:n, Zagroksen ja Helsingin barokkiorkesterin konserteissa. Yhteistyö ja keikat laulaja-lauluntekijä Samae Koskisen ja jousikvartetin kanssa ovat myös tärkeä osa Ristiluoman muusikkoutta.

Ristiluoma on aktiivisesti esiintynyt kamarimuusikkona mm. Kuhmon kamarimusiikissa, Crusell-viikolla, Hauhon musiikkijuhlilla ja Rauma Festivossa. Vuonna 1989 Vihdin Viuluviikareista alkanut orkesterimuusikon ura on vienyt avustajaksi mm. Helsingin kaupunginorkesterin, Tapiola Sinfonietan ja Radion sinfoniaorkesterin riveihin, lisäksi periodisoittimilla soittavat Helsingin Barokkiorkesteri ja Suomalainen Barokkiorkesteri ovat tulleet tutuiksi lukuisissa konserteissa. Nuoruuden orastava kiinnostus nykymusiikkia kohtaan on ajan myötä kasvanut Avanti!:n joukoissa.

Päätyönään Ristiluoma toimii Suomen Kansallisoopperan orkesterin sooloalttoviulistina. Yhteistyö ja keikat laulaja-lauluntekijä Samae Koskisen kanssa ovat muodostuneet myös tärkeäksi henkireiäksi, Samae Koskisen jousikvartetin jäsenenä Ristiluoma on ollut sen perustamisesta lähtien.

Kuva: Maarit Kytöharju

Mirka Viitala

piano

Mirka Viitala aloitti pianistintaipaleensa nelivuotiaana isänsä johdolla, matkaten Kuusamon musiikkikoulun kautta Sibelius-Akatemiaan. Hän opiskeli mm. prof. Matti Raekallion ja prof. Ralf Gothonin ohjauksessa ja täydensi opintojaan Amsterdamin Sweelinck-konservatoriossa prof. Jan Wijnin oppilaana sekä Murray Perahian, Liisa Pohjolan, Olli Mustosen sekä Dmitri Bashkirovin mestarikursseilla.

​Viitala on palkittu useissa kotimaisissa sekä kansainvälisissä pianokilpailuissa, mm. saavuttaen 1. palkinnon Fazerin pianokilpailuissa 1988 ja Espoon kamarimusiikkikilpailuissa 1992, sekä 2. palkinnon Tel Hai Masterclasses-kilpailuissa Israelissa 1996. Hänet on palkittu Sibelius-Akatemian Helmi Vesa-pianokilpailuissa vuosina 1990 ja 1999. Vuonna 1994 Sienan Accademia Musicale Chigiana myönsi hänelle Diploma di Merito-tunnustuksen.

Hän soitti menestyksekkään ensikonserttinsa Sibelius-Akatemian debyyttisarjassa Helsingissä vuonna 1999. Seuraavan vuoden kohokohtiin kuuluivat resitaalikonsertti Helsingin Juhlaviikkojen Nuoret virtuoosit-konserttisarjassa sekä Schleswig-Holsteinin musiikkijuhlilla Saksassa. Viitala on esiintynyt orkesterin solistina, sooloresitaalein sekä kamarimuusikkona kotimaan lisäksi Euroopassa, USA:ssa, Israelissa, Venäjällä ja Etelä-Afrikassa. Hän on esiintynyt myös lukuisilla nimekkäillä musiikkijuhlilla, kuten Usedomin musiikkijuhlilla, Espoon pianoviikoilla, Kuhmon kamarimusiikissa, Mäntän musiikkijuhlilla sekä Pohjoismaisilla musiikkipäivillä. YLE:lle hän on tallentanut musiikkia vuodesta 2000.

​Viitalan laaja ja monipuolinen soolo-ja kamarimusiikkiohjelmisto ulottuu barokkimusiikista aina uusimpaan uuteen; hän on kantaesittänyt lukuisia koti- ja ulkomaisten säveltäjien, kuten Matthew Whittallin, Pasi Lyytikäisen ja Henrik Denerinin teoksia. Viitala on viime vuosina esiintynyt useasti myös maamme eturivin nykymusiikkiyhtyeiden defunensemblen, Avanti!n ja Zagros Ensemblen riveissä. Vuodesta 2016 hän on ollut historialliseen avantgarde-ohjelmistoon keskittyneen UMUU-kollektiivin jäsen.

Kuva: Tuomo Eerikäinen

www.mirkaviitala.com

Jussi Vähälä

sello

Jussi Vähälä aloitti sello-opintonsa Lahden konservatoriossa Jouko Paavolan johdolla ja jatkoi Arto Noraksen opissa Sibelius-Akatemiassa valmistuen musiikin maisteriksi 2012 erinomaisin arvosanoin. Vähälä soitti Helsingin kaupunginorkesterin sellistinä vuodet 2006-2012 ja toimii nykyään Suomen Kansallisoopperan 1. soolosellistinä.

Hän on esiintynyt mm. Helsingin kaupunginorkesterin solistina ja kuuluu kuuden huippusellistin Total Cello Ensemble -yhtyeeseen, jonka konsertit eivät jätä ketään kylmäksi.Vähälän soitin on Emil Aaltosen säätiön omistama Giovanni Tononi vuodelta 1690.

Sellonsoiton ohella hänen intohimonsa on kalastus kaikissa eri muodoissaan.


Elina Vähälä

viulu

Yhdysvaltain Iowassa syntynyt mutta jo pikkulapsena Suomeen muuttanut Elina Vähälä kuuluu Suomen kansainvälisimpiin viulisteihin. Kolmevuotiaana harjoittelun aloittanut Vähälä muistaa innostuneensa viulunsoitosta nähtyään televisiosta Viuluviikarit-ohjelman. Saatuaan isoäidiltään oman viulun muuttuivat televisiosta tutut äänenvärit, legatot ja vibratot omakohtaiseksi todellisuudeksi. Uravalinta on ollut siitä asti selvä.<7p>

Koulutuksensa Vähälä aloitti Seppo Reinikaisen oppilaana Päijät-Hämeen konservatoriossa Lahdessa ja jatkoi siellä Pertti Sutisen luokalla kahdeksan vuoden ajan. Noihin vuosiin ajoittuvat myös opinnot Kuhmon Viulukoulussa Zinaida Gilelsin, Ilja Grubertin ja Pavel Vernikovin oppilaana. Sibelius-Akatemiassa Vähälän opettaja oli Tuomas Haapanen, ja muita tärkeitä mentoreita ovat olleet Ana Chumachenco ja Peter Csaba. Valmistumisvuotenaan 1999 Vähälä voitti arvostetun Young Concert Artists International Auditions -kilpailun New Y orkissa.

Maineensa valovoimaisena ja poikkeuksellisen monipuolisena muusikkona Vähälä on ansainnut laaja-alaisella repertuaarillaan, joka kattaa konserttoja ja kamarimusiikkia barokista nykypäivään. Vuonna 2012 hän kantaesitti tilaamansa Jaakko Kuusiston viulukonserton, jonka hän myös äänitti BIS-yhtiölle vuonna 2013 samalle levylle John Coriglianon Punainen viulu -konserton kanssa. Vähälä on kantaesittänyt myös Aulis Sallisen Kamarikonserton sekä Curtis Curtis-Smithin Kaksoiskonserton yhdessä pianisti-kapellimestari Ralf Gothónin kanssa. Kalevi Ahon viulukonserton nro 2 Vähälä kantaesitti vuonna 2016.

Vähälän viimeaikaisiin kohokohtiin kuuluvat esiintymiset Minnesotan orkesterin, Detroitin ja Houstonin sinfonikoiden, Lyonin kansallisen sinfoniaorkesterin, Tukholman kuninkaallisten filharmonikoiden sekä Singaporen sinfoniaorkesterin kanssa. Vähälä on ollut tuttu näky Sinfonia Lahden kiertueilla, viimeksi Soulin kansainvälisellä musiikkifestivaalilla. Syyskuussa 2015 Vähälä soitti televisioidussa konsertissa lähes mahdottomana pidetyn Sibeliuksen viulukonserton varhaisversion Radion sinfoniaorkesterin solistina Hannu Linnun johdolla.

Elina Vähälän ura konserttosolistina alkoi jo 12-vuotiaana kotikaupunkinsa Lahden kaupunginorkesterin (nyk. Sinfonia Lahti) konsertissa, ja yhteistyö on sittemmin jatkunut tiiviinä; sama orkesteri muun muassa valitsi hänet kaudella 1993–1994 Vuoden nuoreksi solistiksi.

Soittotehtäviensä ohella Vähälä on 2009 toimintansa aloittaneen Viuluakatemian perustajajäsen sekä Karlsruhen musiikkikorkeakoulun viuluprofessori.

Vähälän soitin on Giovanni Battista Guadagnini vuodelta 1780.


Emma Vähälä

viulu

Emma Vähälä aloitti viulunsoiton opinnot viisi vuotiaana Itä-Helsingin musiikkiopistossa, josta hän siirtyi Sibelius-Akatemiaan Pertti Sutisen ja vuonna 1993 Tuomas Haapasen oppilaaksi. Kuhmon viulukoulussa vuosina 1988–1992 hänen opettajinaan toimivat Zinaida Gilels, Ilja Grubert ja Pavel Vernikov.

Vähälä on palkittu useissa viulukilpailuissa. Varhaisinta kilpailumenestystä hän saavutti jo vuonna 1984 Espoon musiikkikoulun kamarimusiikkikilpailuissa ja myöhemmin Jyväskylän ja Kuopion valtakunnallisissa viulukilpailuissa. Emma Vähälä palkittiin myös Kuhmon kansinvälisessä duo-kilpailuissa vuonna 1998.

Vähälä suoritti diplominsa Sibelius-Akatemiasta parhain mahdollisin arvosanoin vuonna 2000. Samana vuonna hänet valittiin Radion sinfoniaorkesterin vuorottelevaksi 2. konserttimestariksi. Musiikin maisteriksi Vähälä valmistui vuonna 2003. Hän on täydentänyt opintojaan mm. Igor Ozimin ja Cho-Liang Linin mestarikursseilla.

Emma Vähälä esiintyy solistina ja kamarimuusikkona ja hän on esiintynyt tärkeimmillä suomalaisilla musiikkijuhlilla, useimmissa Euroopan maissa sekä Amerikassa, Venäjällä ja Japanissa. Hän on Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesterin jäsen ja soittaa Avanti!n ja Suomalaisen kamariorkesterin riveissä. Vuodesta 2008 Vähälä on vieraillut konserttimestarina Gulbenkianin sinfoniaorkesterissa Lissabonissa ja Orquestra da Musica da Casassa Portossa, Portugalissa. Emma Vähälä soittaa Pierre Silvestre viulua vuodelta 1848.


Ragtime Rebels

yhtye
Antti Ohenoja, ksylofoni
Varre Vartiainen, banjo & kitara
Timo Tolonen, kontrabasso
Markus Ketola, rummut

Radion sinfoniaorkesterin vaskikvintetti

yhtye

Tomas Gricius opiskeli trumpetinsoittoa ensin J. Naujalisin musiikkikoulussa Kaunasissa, Liettuassa 1983–1995. Hän jatkoi opintojaan Liettuan musiikki- ja teatteriakatemiassa 1995–2002 S. Petrulisin, A. Kontautasin ja T. Dokshizerin johdolla. Gricius on opiskellut myös Lontoossa Guildhall School of Music and Drama -korkeakoulussa J.Millerin ja A.McAneneyn johdolla ja Sibelius-Akatemiassa Jouko Harjanteen ohjauksessa sekä osallistunut T.Dokshizerin, M.Andren, R.Simonsin, U.Agnasin ja P.K.Svendsenin mestarikursseille.

Tomas Gricius voitti J.Pakalnis National Wind Instruments -kilpailun 1987, 1992 ja 1995 sekä kolmannen kansainvälisen Raimo Sarmas turmpettikilpailun Lieksassa 2007. Gricius on esiintynyt mm. Prahan kamariorkesterin, Liettuan valtion sinfoniaorkesterin, Joensuun kaupunginorkesterin ja Kaunasin kamariorkesterin solistina. Hän on myös aktiivinen kamarimuusikko ja on esiintynyt sekä levyttänyt paljon nykymusiikkia mm. Gaida Ensemblen kanssa.

Gricius työskenteli Liettuan kansallisessa sinfoniaorkesterissa trumpetin varaäänenjohtajana 2000–2005. Radion sinfoniaorkesterin trumpetin toiseksi soolosoittajaksi hänet valittiin 2006. Vuonna 2008 Gricius valittiin soittaman World Symphony -orkesterin Korean kiertueelle.

Tomas Gricius on opettanut mm. J. Naujalisin musiikkikoulussa, M. K. Čiurlionis -koulussa Vilnassa sekä Lieksan Vaskiviikoilla.


Atsuko Sakuragi syntyi Kochissa, Japanissa 1978. Hän opiskeli trumpetinsoittoa ensin Kiotossa ja myöhemmin Göteborgin ja Kölnin musiikkikorkeakouluissa Bengt Danielssonin ja professori Urban Agnaksen oppilaana. Kölnissä hän sai oppia myös barokkitrumpetissa professori Friedemann Immerilta.

Atsuko on soittanut mm. Kioton sinfoniaorkesterissa, Kansain filharmonikoissa, Göteborgin sinfoniaorkesterissa, Dortmundin filharmonikoissa sekä Münchenin kamariorkesterissa. Radion sinfoniaorkesterin trumpetistina hän aloitti 2009.

Barokkitrumpettia Atsuko on soittanut mm. Leipzigin Bach-Consort -orkesterissa ja Baselin La Visione -orkesterissa.


József Hárs syntyi 1976 Sümegissä Unkarissa. Hän aloitti käyrätorvensoiton 8-vuotiaana ja opiskeli vuosien varrella Ifor Jamesin, Bruno Schneiderin ja Marie-Luise Neuneckerin johdolla Saksassa. Vuodesta 2006 József Hárs on toiminut Radion sinfoniaorkesterissa käyrätorvensoittajana ja tammikuusta 2010 alkaen soolokäyrätorvensoittajana.

József Hárs on soittanut varaäänenjohtajana Suomen Kansallisoopperan orkesterissa, äänenjohtajana Nürnbergin oopperassa ja Tirolin sinfoniaorkesterissa Innsbruckissa. Hárs on työskennellyt myös Schleswig Holsteinin festivaaliorkesterissa, Suomalaisessa kamariorkesterissa, Oslon Filharmonisessa orkesterissa sekä useissa muissa tunnetuissa orkestereissa.

Vuonna 2010 Hárs sijoittui toiseksi Lieksan kansainvälisessä Holger Fransman -käyrätorvikilpailussa.


Darren Acosta kasvoi New Orleansissa pasuunamusiikin ympäröimänä. Soittamisen ilon häneen istutti ensimmäinen soitonopettaja Michael Genevay. Ammattiopintonsa Acosta suoritti New Englandin konservatoriossa Norman Bolterin johdolla. Hän jatkoi opintojaan Bostonissa mm. Scott Hartmannin ja Douglas Yeon ohjauksessa. Maisterintutkintonsa Acosta suoritti New Yorkin Juilliard -musiikkikorkeakoulussa Joseph Alessin johdolla. 1992 hän voitti NEC -konserttokilpailun Gunther Schullerin teoksella Eine Kleine Posaunenmusik.

Valmistuttuaan Juilliardista, Darren Acosta teki muutaman viikon sijaisuuden New Yorkin filharmonikoissa. Ensimmäisen vakituisen orkesterikiinnityksensä hän sai Hartfordin sinfoniaorkesterista ja soitti samaan aikaan myös Empire Brass -vaskiorkesterissa. Myöhemmin Acosta teki sijaisuuksia myös Bostonin sinfoniaorkesterissa ja soitti 13 konserttikautta Boston Pops -orkesterissa. Hänellä on ollut vakituinen kiinnitys myös Utahin sinfoniaorkesterissa ja Rhode Islandin filharmonikoissa.

Suomeen Darren Acosta muutti voitettuaan Suomen Kansallisoopperan varaäänenjohtajan paikan 2009. Radion sinfoniaorkesterin soolopasunistina hän on toiminut vuodesta 2011.


Mikko Marttila aloitti tuubansoiton ammattiopinnot 2009 Lahden konservatoriossa Juha Salmelan johdolla. 2012–2015 hän suoritti Sibelius-Akatemiassa musiikin kandidaatin tutkinnon opettajinaan Petri Keskitalo (tuuba) ja Niklas Larsson (bassopasuuna). Tällä hetkellä hän tekee maisteritutkintoa HMTM Hannoverissa Jens Bjørn-Larsenin johdolla. Freelance-muusikkona hän on päässyt esiintymään mm Helsingin kaupunginorkesterin, Tampere Filharmonian ja Sinfonia Lahden riveissä sekä toiminut Turun filharmonisen orkesterin tuuban äänenjohtajan viransijaisena maaliskuun 2015.

Opetuskokemusta on karttunut sijaisena lukuisissa eri Etelä-Suomen musiikkiopistoissa sekä Limingan musiikkileirillä, missä hän oli tuuba- ja pasuunaopettajana 2015–2016. Mikko on myös toiminut Suomen pasuuna- ja tuubaseuran puheenjohtajana 2014–2015.

Liettualainen muusikko Kristina Grice opiskeli pianonsoittoa Liettuan musiikki- ja teatteri akatemiassa prof. Aleksandra Zvirblyte oppilaana. Hän valmistui musiikin maisteriksi 2001. Opintojen aikana hän myös opiskeli urkujen soittoa henkilökohtaisen ohjelman mukaisesti. Vuonna 2006 Kristina Grice muutti Suomeen. Hän jatkoi urkuopintoja Sibelius akatemiassa prof. Kari Jussilan ja Elina Mustosen oppilaana.

Grice on osallistunut valtakunnallisiin ja kansainvälisiin pianokilpailuihin solistina ja säestäjänä, joista hän on saanut diplomeja ja kunniakirjan.

Kristina Grice on säännöllisesti esiintynyt kamarimusiikkia Liettuassa, Saksassa, Venäjällä ja Suomessa. Hän on osallistunut myös festivaaleihin: Liettuassa Azuolynas, Fanfare week, Moskovassa Eastern music Festival, Suomessa Urkujen kesä, sekä Lieksa Bras week. Nykyään Kristina Grice työskentelee säestäjänä Kansallisoopperan balettioppilaitoksessa, Espoon tanssiopistossa, pianonopettajana, sekä säestäjänä Kotkan seudun musiikkiopistossa


Virtuosi di Kuhmo

yhtye

Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesteri perustettiin vuonna 1992 jatkamaan aiemmin Kuhmon Kamarimusiikin yhteydessä toimineen samannimisen orkesterin perinteitä. Historiansa aikana orkesteri on esiintynyt suurimpien Euroopan maiden lisäksi Japanissa ja Venäjällä. VdK on niin ikään vieraillut lähes kaikilla kotimaisilla musiikkifestivaaleilla.

Orkesterin kiertueet ja Ondine-, EMI-, CPO-, ja Alba-levymerkeillä julkaistut äänitteet ovat keränneet kiittäviä arvioita maailman tärkeimmissä musiikkialan julkaisuissa. Mm. The Independent, Le Monde, Gramophone, The Strad ja BBC Music Magazine ovat ylistäneet orkesterin tasoa. Kaksi levytyksistä on myös ylittänyt Suomessa kultalevyyn oikeuttavat myyntilukemat.

Vuodesta 1995 itsenäisenä yhtyeenä toiminut Virtuosi di Kuhmo esiintyy muutamia kertoja vuosittain. Suurin osa VdK:n jäsenistä työskentelee helsinkiläisissä sinfoniaorkestereissa – osa myös esiintyy kansainvälisillä areenoilla solisteina ja kamarimuusikkona sekä opettaa eri musiikkikorkeakouluissa.

Viime aikoina Virtuosi di Kuhmo on erikoistunut esittämään suurelle jousikokoonpanolle sävellettyjä teoksia; kvintetoista nonettoihin. Tunnetuimpien teosten lisäksi VdK on etsinyt ja ottanut ohjelmistoonsa myös harvoin kuultuja sävellyksiä klassismin ja romantiikan ajalta. Virtuosi di Kuhmo pyrkii nykyisin viemään konserttejaan suurimpien kaupunkien ja musiikkifestivaalien lisäksi myös alueille missä klassisen musiikin tarjonta on vähäisempää.

Kuva: Maarit Kytöharju

www.virtuosidikuhmo.fi